sunnuntai 12. elokuuta 2012

Viikon proseduuri.


Viime päivinä olen ollut kovasti keskittynyt rikkaruohoihin. Sekä ajatuksen että toiminnan tasolla. Sato ja Paisto-bloggarin kanssa tuumittiin rikkaruohojen tunnistamisen vaikeutta, ja siitä ja avoimista puutarhoista tämä varmaan lähti. Samaan syssyyn siivosin kirjahyllyä ja sieltä löytyi parikin tunnistusopasta. Niinpä, kun aloin perata tänä kesänä perustettua isoa kukkamaata, löysin sieltä ilahduttavan määrän peltorikkakasveja, jotka päätin kuvata ja esitellä täällä kanatarhassa. :D Sai kitkeminen ihan uutta potkua! Ketju, joka johti toiseen (ja joka toivon mukaan johtaa kohtuullisen edustuskelpoiseen pihaan ensi sunnuntaita varten) on nyt esillä tässä. Ihan tavallisia rikkaruohoja iloksenne, näitä voi bongailla oman kitkemisurakan keskellä:




Syysmaitiainen.




Kaikki varmasti tunnistavat vasemman alareunan ystävän. :D Vieressä pari tummarusokkia.



Pihatähtimö eli vesiheinä. Kanojen suosikki, josta syystä annamme plussan. Miinusta tulee kaikesta muusta. Ärsyttävä kitkeä, koska kasvupiste tai mikä alkulähde liekin on varsin sitkas ja syvällä maassa. Jos vain huitaisee sen pehkon pois maasta, on uusi kasvi kasvamassa ennen kuin on ehtinyt selkänsä kääntää. Jostakin olen lukenut, että pihatähtimö viihtyy hyvässä maassa, joten tavallaan näistä voi tarhuri tuntea myös ylpeyttä. :D



Peltosaunio eli saunakukka vasemmalla, pihasaunio oikealla. Peltosauniolla tillimäisemmät lehdet.



Ukontatar.


Rönsyleinikki.


Hevonhierakka. Ärsyttävä kasvi, jossa on sitkeän nihkeä varsi ja joka leviää juuren paloista. Lapset levittävät ansiokkaasti leikeissään, tämän siemenet kun käyvät mukavasti kahvinporoista. :)


Punapeippi. 


Peltolemmikki. Tätä olen kasvattanut perennana monena vuotena, kun on niin kovasti nätti ja perennamainen taimi. :) Ja miksei kävisi kukkapenkissäkin, leviää vaan aika ärhäkkäästi siemenistään.


Peltoukonnauris. 


Kiertomatara tai kierumatara. Kamala, ovela kasvi, joka peltoviljelyssä on järkyttävä riesa. Se tarttuu kiinni ihoon, kankaaseen, turkkiin ja liekoo puimurin kaatokelaan ja levittää samalla ovelasti siemeniään ympäri maailmaa.


Ketohanhikki.

Monta vastaantulijaa jäi vielä esittelemättä. Tämä saanee siis jatkoa, jollakin toisella palstalla kasvaa taas toisenlaisia rikkaruohoja. Rikkaruohon määritelmä on aina kitkijän kädessä, monet viljelykasvitkin kun äityvät sellaiseen kasvuun tontilla, että saavat kyytiä aina kun tarhuri sen silmiinsä saa. Meillä tällainen on maa-artisokka, kasvi, jota en pihaani enää ottaisi jos paremmin tietäisin. Se raivaa tietään läpi nurmikon pellolle ja heinämaalle ja minä painelen perässä. Mur. 

Rikkaruohojen tunnistaminen on maanviljelijöille tärkeää torjunnan takia, kauppapuutarhoissa samoin. Kotitarhurit voivat opiskella kasveja mielen virkistykseksi, kitkemistyöt kun eivät pihasta lopu...


6 kommenttia:

  1. Hyvä oppitunti. Minullakin on maa-artisokkaa myös väärissä paikoissa. Tänä vuonna siitä oli hyötyäkin. Kesäkuussa päätin pidentää maa-artisokka penkkiä, kun palsternakka ei ollut itänyt. Maa-artisokkakarkulaisista sain täytettä pidennettyyn penkkiin. Huonommin nuo uudellen istutetut karkulaiset ovat kasvaneet, mutta ehkä niistä jotain satoa saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että satoa saa, ja ensi vuonna ne ovat edenneet horisonttiin. ;D

      Poista
  2. Hieno kuvakasvio! Mutta kovin pienet rikkaruohot niihin verrattuna, joita meillä tavataan. Hämmentävää on, että aina, kun luulee kitkeneensä kaikki ohdakkeet (pieninä ja maasta juuri tulleina), niin eikös vieressä kasva sitten lanteille asti ulottuva yllättäjä.

    Kaipa rikoillekin sokaistuu, kun ihailee vaan herkkujaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, älä sure! :) Kuvasin tarkoituksella pikkutaimina, ne kun on vaikeampia tunnistaa. Ehkä sitten joskus sellainen "totuus viidakosta"-postaus, jossa nokkoset aaltoilevat metrisenä viidakkona. :D

      Poista
  3. Tuohan kuulostaa ihan haasteelta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D
      (ensi kesänä. kun EN ilmoittaudu avoimiin pihoihin, vaan vietän villiä elämää omenapuun alla trinksu yhdessä ja akkojen lehti toisessa kädessä.)

      Poista