Moniulotteinen puutarha

Kotipuutarhan lukijat ovat varmaan huomanneet, että sähköpostiin voi tilatan kivan Uutiskirjeen, joka ilmestyy kerran kuussa. Siinä on ollut keväästä asti myös ote blogista. Tällä kertaa naputtelin oman pihan porteista ja puista, joten tälle päivälle saadaan portteja kaksin kappalein! ;)

Vink vink! Uutiskirjeen voi tilata tämän linkin takaa

Asumme keskellä satakuntalaista, tasaista peltomaisemaa. Piha on reilun hehtaarin kokoinen, tasainen ja avara maalaispiha, jossa kasvaa paljon koivuja ja nurmikkoa saa leikata tuntikaupalla kerran viikossa. Yllättäen ihailen viidakkomaisia, reheviä pihoja, jossa nurmikon tilalla on polkuja ja suuria kasvialueita. :D 

Olemme asuneet täällä nyt yhdeksän vuotta, ja suunnilleen kuuden viimeisen kasvukauden ajan olen koittanut vallata tilaa nurmikolta perennamaille. Välillä visio tuntuu toivottomalta, hyvän pöhinän iskiessä taas ajattelen tämän näyttävän seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ihan erilaiselta.

Koska piha on iso ja ilmava, olen istuttanut perennaryhmiin puita ja pensaita korkeusvaihtelua tuomaan. Kaikki omenapuut ovat kukkien keskellä, samoin suurin osa luumuista ja kirsikoista. 

Mies on nikkaroinut portteja ja minä pystyttelen risuista tukia kärhöille, pavuille ja tuoksuherneille. Minusta on ihana katsella ylöspäin ryöppyäviä papuja, krasseja ja tuoksuherneitä, porteilla ja puissa kiemurtelivia kärhöjä ja napsia köynnösruusuista kukkia siivouspäivän päätteeksi.

Englanti on tällaisen rakennehulluttelijan unelmamaa. Ideoita saa jo brittiläisiä puutarhalehtiä selatessa ja paikanpäällä käydessä alkaa pyörryttää. :) Rakennelmiin ei onneksi vaadita timpurintaitoja, jo muutamasta pihlajanvesasta saa hienoja tukia yksivuotisille köynnöksille.

Kohti korkeuksia!

Kirjoittelin toukokuussa unelmoinnin tärkeydestä. Nyt oli tullut kommenttilootaan hauska pyyntö nähdä portti nykyisessä asussaan. Harmillisesti ne sormustinkukat alkavat olla jo kukintansa ehtoopuolella, mutta lumikärhö kiipeää vimmatusti kaverinaan köynnösruusu, nätkelmä ja muutama jalokärhö. Juuri niin kuin noiden alkuperäisen jutun rikkaruohojen kimpussa haaveksinkin. Kamalaa muuten miten kaljulta näyttää toukokuinen (kuva alempana) puutarha! Äkkiä senkin unohtaa!

Kiitos lenturalle kivasta kommentista. :) On hyvä muistella haaveitaan ja tarkastella miten paljon kasvukaudella tapahtuukaan!

Toukokuussa:

Eilen: 

Mitenkäs teillä siellä omissa pihoissa? Onko pihaan liittyvät unelmat edenneet tai toteutuneet tänä kesänä? Ilahduttakaa kommenteilla, minä voisin puolestani muistaa muutamaa unelmoijaa pienellä yllätyksellä... ;)

Kerron sen kuvin

Aika kuluu kylätapahtumissa kohnatessa, lenkkipoluilla suhatessa ja kahvakuulan jatkeena ähkiessä. Sitten ohimennen lasten uimakoulukuskaamista, rikkaruohosavottaa ja oman pihan antimien korjaamista. Kukkia, perunoita salaatteja, mansikoita ja sipuleita saa yltäkylläisesti. Nam!

Tässä muutama kuva uudesta kukkamaasta ja iiiiihanasta portista sekä tunnelmia kasvimaalta, seurana mouruava kolli Ensio. :) Jutustulen joskus, pian, tulevaisuudessa enemmän. Nyt vain kuvia, kuvia ja kuvia!

Ihanaisia kesäpäiviä kaikille! 

Tee itte!

Kanatarha liittyy trendikkääseen DIY-blogien joukkoon. Tässä voin nyt samalla tunnustaa miettineeni tuota lyhennystä tovin jos toisenkin kun siihen blogimaailmassa alvariinsa törmää. Jossakin vaiheessa ymmärsin sanalyhenteen merkityksen (tee se itse-englanniksi, kun äiti tätä kumminkin mietit ), en tosin sitä itse kuvitellut koskaan käyttäväni. :D 

Tästä villintyneenä kokosin arkistojen aarteista omin kätösin tehtyjä juttuja ja lomareissuilla Englannissa nähtyjä ihania oivalluksia.

 Hyvin omintakeinen risuaita kukkamaata ryhdistämään. Tarvitaan pitkiä vesoja (tässä pihlajaa), narua ja vanhoja aitatolppia tai heinäseipäitä. Talven jäljiltä kepit sojottavat mihin sattuu, keväisin pujottelen ne taas paikalleen ja hyvä o. :)

Kuva Englannista. 

Pihaportti, köynnöskaari ja kivipolku.

Kuva Englannista.

Materiaalien kekseliästä yhdistämistä!

Vanha kuva, sittemmin lapset kasvaneet, emäntä vanhentunut...:D 
Takana kompostilaatikot, joissa kaksi osastoa. Vastustuksestani huolimatta niistä rakennettiin lähes ydinsodankestävät umpireunaiset korkeat lootat. Itse näin tässä hiukan matalamman, rakoreunaisen ratkaisun. Nooo, kun ei itte rakenna, niin ei parane valittaa. Laatikoiden alalaudat etureunasta saisi pois tyhjentämisen ajaksi, mutta lapioin yleensä suoraan reunan yli kottikärryyn.

Vanhojen terassinalusritilöiden uusi elämä kasvimaalla.

Kuva Englannista.

Ihana ratkaisu taloa reunustamaan! Ah ja voi noita ruusuköynnöksiä.

Koivunoksista käännelty köynnöstuki krassilla. Tarvitaan sen pituisia koivunoksia jonka korkuisen tuen haluat. Oksia isketään maahan tai ruukkuun, ja kieputetaan rautapuolalangalla yhteen niin että syntyy hiukan Pikku Myyn nutturan näköinen yläpää. Tosi helppo, nopea ja yksinkertainen tehdä, ohje ehkä hiukan epämääräinen, mutta tehdessä kyllä tajuaa jutun juonen. ;)

Lavakauluksia, ikkunankarmeja...Lasten palstoiksi ovat tähän asti riittäneet pienet lokerot siellä täällä. Ensi kesäksi heille on luvassa isommat alat, suunnitelmat kuulostavat sen verran lennokkailta, että näihin ei enää mahdu.

Alennusmyynnistä löytyi pari vuotta sitten reunuksia, joita nakuttelin palstojen ympärille.

 Kuvat Englannista.

Upea portti käsittelemättömästä puusta.

Mies nakutteli vanhoista aitatolpista pihaportin kahden kukkamaan väliin. Oikealle puolelle istutin viime kesänä 'New Dawn'-köynnösruusun, vasemmalla kärhöjä.

Vanhoja tiiliä poluiksi, olkea katteeksi. Mies rakensi lavan kasvihuoneen kylkeen, vanhat ikkunanlasit toimivat alkukeväästä kantena.

Kuva Englannista.

Taas ihana portti!

Oma kasvihuone ja sen kasvukarsinat.

Kuva Englannista. 

Hauska köynnöstuki! Helppo tehdä, tätä koitan keväällä.

Kuva Englannista.

Koti kanille tai kanalle! ;)

 Oman maan paputuet. Tarvitaan piiiitkiä vesoja (tässäkin pihlajaa), rautakanki ja narua. Tein liian matalat edelleen, ensi kesänä pitää hakea keittiörappuset työmaalle. Malli kopioitu kylällä asuvan englantilaisen kaverin kasvimaalta. ;)

Luin uusimmasta Kotipuutarha-lehdestä mainion vinkin olkipaaliviljelyyn. Paaleihin koverretaan kolo, ja niitä kastellaan muutama viikko ennen istutusta esimerkiksi laimennetulla virtsalla. Typpi herättää paalit, ne alkavat kompostoituessaan lämmetä. Aion ehdottomasti koittaa tätä hommelia, ainakin kesäkurpitsat saavat kasvualustan olkipaaleista jossakin sellaisessa paikassa, mihin en ole kasvimaata (vielä...) kaivanut. Tarkat ohjeet kuvien kanssa Kotipuutarhassa 4/2013 sivulta 36 alkaen.

Kaivuutyömaa on my mind

Kas kun sain idean! :)

Päämääränä on tehdä tästä meidän valtavasta ja avarasta pihasta sellainen puskittunut viidakko, ja johan taas nytkähtää homma eteenpäin kunhan maa sulaa. Englantilaisia maisemia lehdistä ja netistä selaillessani katselin kaihoten portteja ja mietin, että mihin saisin vielä toisen puuportin köynnöksineen. Eräänä päivänä suunnitelma kirkastui: istutan umpeen tuon nurmikon ja tien välisen kaistaleen.

Kaarran kukkamaata tuolta vasemmalta puolen pehmeästi, sitten tulee osan matkaa suoraa portin molemmin puolin ja oikeasta reunasta taas kaarretaan kiinni sen puolen kukkapenkkiin. Istutusalueeseen tulee ainakin ruusupensaita, jokin pikkupuu ja korkea pensas ja maantasoon sitten perennoja joita saa siirreltyä muista penkeistä ja toki tilaa jää kevään puutarhavillityksessä tehdyille löydöille, esimerkiksi täältä. ;) Porttiin kiipeämään kärhöjä tai humalaa. Mies ei vielä tiedä portista eikä puskista, asia valkenee hänelle sitten aikanaan. Olen yleensä suorittanut tällaiset suurkaivaukset työmatkojen aikana, nytkin on toukokuun alussa tiedossa hänelle reissu, jonka aikana lapioin ihanan yllätyksen valmiiksi. :D

Piti oikein piirrellä tuohon kuvaan suunnitelma, mutta en löytänyt Picasasta sellaista vapaapiirtojuttua. Milläs ohjelmilla te muut muokkailette kuvia?

Tästä näkee ehkä hiukan selvemmin tuon umpeenistutettavan väylän. Siitä portista sitten kun astuu niin aukeaa edessä ja oikealla hyötymaat ja aitta. Olen niiiin innoissani! 

Pieni tauko puutarhatöistä teki taas kerran tehtävänsä. En tiedä miten teillä muilla intoa riittää, mutta ainakin minä olen lokakuun loppuun mennessä loppuun kuluttanut kaiken pihaintoni miinuksen puolelle. Joulun yli elän ihan muuta elämää kunnes taas tammikuun alkupuolella päässä naksahtaa...:)

Muutama juttu vielä bloggailusta loppuun: minua ärsyttää tuo hakusanapilven holtittomuus. Haittaako se teitä käyttäjiä vai onko parempi, että aihealueet on eritelty noinkin tarkasti? En  tajunnut blogia aloittaessa miten valtavan määrän tunnisteita keksin vuoden aikana...:D 
Ja sitten kun kehittämisideoissani oikein vauhtiin pääsen, niin rohkaistun kysymään myös aihetoiveita/kehitysehdotuksia. ;) Kommenttiboksi käytettävissänne as always, kiitos!

Talikon jatkeena.

Unelma kävi toteen!

Kattokaa ny! Siinä se on, oma porttini! Kyllä hullu tulee vähästä onnelliseksi.

Näen jo silmissäni, miten sen päällä kasvaa köynnösruusu ja kärhöjä (kuten esimerkiksi tässä). "New Dawn", olin johonkin puutarhapäiväkirjan kulmaan kirjoittanut, sellainen ruusu siis etsintään. Portin nikkaroi vanhoista aitotolpista oma, ihana, kätevä maajussini. ♥ 

Tein lauantaina loikkauksen hyötytarhavisioinneistani perennojen pariin. Levitin kukkamaille hetken maatunutta turveolkihevosenlantaa, ja silppusin viime kesäisiä perennojen kuivia oksia ja lehtiä matalammaksi. Kukkapenkit eivät ole tähän aikaan järin kaunista katsottavaa, jätän kaiken maatumaan penkkeihin ja kippailen syksyisin vielä lehtiä lisäksi.Reunat täytyy kantata, mulla on siihen nyt sellainen hieno leipälapion näköinen rautakin, ennen on tehty kiharaista reunaa pistolapiolla. Kehitys kehittyy. :)

Tässä näkee, miten jotkut meistä osaavat ja toiset taas eivät. Tuota minun hirmu-nopeasti-ja-sairaan-tehokkaasti väsäämääni aitaviritelmää sopii verrata herran pieteetillä tekemään ruusuporttiin. :D Pitäs ehkä vähän oikoa sitä talven jäljiltä...

Suklaakirsikka

Ja osallistukaas nyt rohkeesti arvontaan! Tutut ja tuntemattomat, hop! Klikkaa vaikka tästä: arvonta.