torstai 12. kesäkuuta 2014

Pikkuisia

Sadesäästä kannattaa ottaa nyt ilo irti! Viileä luonto ja taivaalta tulviva vesi auttavat kummasti kun pikkutaimia pursuavat penkit kaipaavat harvennusta. Siirtelin aamulla lintulaudan paikalta auringonkukan taimia ja samalla kuvailin siementävien kesäkukkien pikkutaimia. Jos on edes kerran kylvänyt jonkun siemensekoituspussin tai kehäkukkia, ruiskukkaa, kurkkuyrttiä, iisoppia tai unikoita, löytyy niiden pikkutaimia varmasti vanhoilta kasvupaikoilla. Tänä vuonna myös cosmoskukan siemenet olivat säilyneet talven yli!


Auringonkukka


Tiikerikaunosilmä (keskellä tuollainen liuskelehtinen)


Kurkkuyrtti


Ruiskaunokki


Kehäkukka


Silkkiunikko


Kalifornian tuliunikko


Cosmoskukka (punakosmos)


Vasemmalla iisoppi, kehäkukan siementaimen kainalossa


Vasemmalla isompi iisoppi, oikealla anisiiso

Jos tämännäköisiä kavereita, tai jotain muita pikkutaimia löytyy puutarhasta, kannattaa niitä siirrellä parin seuraavan päivän aikana sopiville paikoille! Iisopin pikkutaimista saa kauniita aidanteita, pohjoisen korvike englantilaisten laventeliaidoille. Huomenna harventelen salaattirivejä, reilun kylvöotteen jäljiltä taimia riittää... :)

Ps. Täältä löytyy kuvia kukkivista yksilöistä

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Tukea pavuille

Istutus- ja kylvöpuuhat alkavat olla tältä kasvukaudelta voiton puolella. Eilen istutin esikasvatetut pavut kasvihuoneen taakse lämpimään maahan, olkikatteen suojiin. Tuet tein pihlajanvesoista ja samalla tökin pienempiä vesoja tuoksuherneiden tueksi. 

Nuo tukiviritelmät on helppo tehdä ihan naisvoimin. Tarvitaan vesuri, vesakko (nuorta koivua, haapaa, pihlajaa) josta voi raivata parikymmentä vähintään 2 metriä pitkää puunalkua, narua ja rautakanki. Tueksi tulevat puut katkaistaan vesurilla terävästi viistoon ja karsitaan enimmät oksat (ei tarvitse tehdä enää pihassa). Minä toin tänä vuonna liian vähän pystypuita, tukevin hökötys tulee kun metrillä on muutama pystypuu. Rautakangella tehdään kuopat johon puut pystytetään kahteen riviin noin puolen metrin päähän toisistaan ja lopuksi vastakkain olevat tuet yhdistetään sitomalla narulla ylhäältä hiukan kevyemmillä vaakapuilla. Alimmaisena on kuva joka toivottavasti kertoo enemmän kuin tämä selvitys. ;)


Lajikkeita taitaa olla tässä viisi tai kuusi! Perinteiset lempparit Cobra ja Cosse Violette ja sitten jotain erikoisuuksia. Etualan pikkutaimet on pensaskrassia. :)



Naruksi riittää joku luonnonnyöri, ei tarvita muovitettua lankaa toisin kuin tomaateilla, jotka ainakin minulla romahtelevat loppukesästä jos olen käyttänyt jotain nättiä materiaalia paalinarujen sijaan... Syksyllä on helpompi homma purkaa tuet maatumaan kun ei tarvitse ottaa naruja erikseen roskikseen vaan ne saavat jäädä maatumaan keppien mukana.
Tässä kuva tuista muutaman vuoden takaa. Näkyy idea toivottavastu hiukan selvemmin mitä uusista kuvista ilman kiipeileviä papuja. Kesän mittaan papuja ohjaillaan naruilla kasvamaan halutusta kohdasta ylöspäin kunnes ne saavat hyvän, tukevan suunnan ylöspäin kohti vaakatukia.

Mitenkäs teidän kylvö- ja rikkaruohotalkoot etenee? Mulla on enää aitan taustan palstat repimättä ja sitten alkaa olla puutarha aika mukavassa kunnossa. Pionitkin aloittelevat kukintaansa, ihanaa!

Lisäys 11.6.: Itselle selvästi liian tuttu juttu! :) Unohtui mainita, että nämä tuet ovat salkopapuja varten! Pensaspavut eivät tarvitse välttämättä tukea lainkaan. Suosin korkeita versioita paremman sadon ja ötökänkestävyyden takia. Pensaspapujen kimpussa on ollut peltoetanoita, näihin eivät kiipeile palkoja limastamaan. Kommenttiboksiin jo laitoinkin esikasvatuksesta, mutta lisäänpä senkin vielä tähän. Olen muutama viime kesänä esikasvattanut pavut kasvihuoneen lämmössä. Papu on kovasti tarkka maan lämpötilasta ja olen monena vuotena mädättänyt ensimmäisen siemensatsin liian kylmässä maassa. Metsättömät tarhurit voivat rakennella tukia vaikkapa harjateräksestä, raudoitusverkosta, hetekanpohjista, valmiista köynnössäleiköistä, pitkistä bambukepeistä tai heinäseipäistä. ;)


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kasvintunnistusta, osa II

Naapurin Sirkka vaikuttui tästä internetin tehosta skopolian kohdalla niin kovasti, että antoi meille uuden ongelman ratkottavaksi! ;)

Tällä kertaa kyseessä on huonekasvi, jota on yritetty tunnistaa kukkakaupoissakin. Itse olen näissä viherkasviasioissa aivan onneton. Kultaköynnöksen tunnistan ja siihen se sitten melkein jääkin... Auttakaa, jos voitte! 


Kasvi on nopeakasvuinen viherkasvi, joka ei kuki ollenkaan.


Lehdet päältä päin katsottuna


Lehtien alapuoli on kuparisen kirjava



Lehtihangoissa on väkäsmäiset, erittäin terävät piikit.


Tästä voisi jo luvata ylläripalkinnon jos vain kasville nimi löytyy! :)


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Kesälaitumelle!

Tänään oli huikea aamu! Pyöräilimme katsomaan naapurin lehmien laitumellelaskua. Sanoja ei tässä touhussa tarvita, vai mitä? ;)


















Sama asenne itselle: häntä pystyyn ja täyttä laukkaa kesään! 


perjantai 6. kesäkuuta 2014

Unelmien kohde

Niin ne haaveet toteutuvat! Olen halunnut nähdä Mustilan arboretumin ainakin 15-vuotiaasta asti, ja nyt, hiukan kypsemmässä iässä toiveeni toteutui! Joskus käy niin, että kun oikein jotain odottaa ei se juttu sitten olekaan niin kummallinen. Nyt ei käynyt niin, päinvastoin! Paikka oli tällaiselle metsäläiselle oikea paratiisi, ja kun ekat alppiruusut ilmestyivät täydessä kukassa mutkan takaa esiin, taisin kiljaista vähän...Tallustimme puistometsää ristiin rastiin eikä kumpikaan meistä oikein keksinyt miten tätä ihmettä kenellekään kuvailisi. Menkää käymään niin näette itse! Ette pety! :)












Päästiin kahden päivän reissuun (kiitos mummi!) ja arboretumin jälkeen ajeltiin Porvooseen. Vanhat kaupungit eivät petä koskaan, kulkisin tuollaisia kujia päiväkausia.







Porvoosta pääkaupungin huminaan ja sieltä uusin voimin kotiin rikkaruohotaivaaseen! ;)