Munat korissa

Mansikka hautoi ja hautoi, lopputulos oli laatikollinen mätiä munia ja koko homman epäonnistuminen. Nyyhkis. Tälle äidille taisi ottaa kovemmalle kuin kanaemolle.

Kyselin taas vinkkejä viisaammalta kun tajusin, ettei sieltä mitään tipuja ole tulossa. Minua neuvottiin odottamaan, että kana itse tajuaa asian ja siivota sitten pesä tunkiolle. Kana nousi eräänä iltana syömään ja kun raotin verkkokarsinaa, lähti se muiden joukkoon. Nappasin äkkiä laatikon ja vaihdoin siihen puhtaat pehkut. Sen illan Mansikka piti kovaa kotkotusta, se tuntui komentavan ja surevan yhtä aikaa. Aamulla kaikki oli niin kuin ennenkin.

Nyt on munat taas korissaan, keittiössä. Odotan kovasti jospa joku innostuisi uuteen yritykseen.

Olis ne omat tipuset ihania. <3

Kaivuutyömaa on my mind

Kas kun sain idean! :)

Päämääränä on tehdä tästä meidän valtavasta ja avarasta pihasta sellainen puskittunut viidakko, ja johan taas nytkähtää homma eteenpäin kunhan maa sulaa. Englantilaisia maisemia lehdistä ja netistä selaillessani katselin kaihoten portteja ja mietin, että mihin saisin vielä toisen puuportin köynnöksineen. Eräänä päivänä suunnitelma kirkastui: istutan umpeen tuon nurmikon ja tien välisen kaistaleen.

Kaarran kukkamaata tuolta vasemmalta puolen pehmeästi, sitten tulee osan matkaa suoraa portin molemmin puolin ja oikeasta reunasta taas kaarretaan kiinni sen puolen kukkapenkkiin. Istutusalueeseen tulee ainakin ruusupensaita, jokin pikkupuu ja korkea pensas ja maantasoon sitten perennoja joita saa siirreltyä muista penkeistä ja toki tilaa jää kevään puutarhavillityksessä tehdyille löydöille, esimerkiksi täältä. ;) Porttiin kiipeämään kärhöjä tai humalaa. Mies ei vielä tiedä portista eikä puskista, asia valkenee hänelle sitten aikanaan. Olen yleensä suorittanut tällaiset suurkaivaukset työmatkojen aikana, nytkin on toukokuun alussa tiedossa hänelle reissu, jonka aikana lapioin ihanan yllätyksen valmiiksi. :D

Piti oikein piirrellä tuohon kuvaan suunnitelma, mutta en löytänyt Picasasta sellaista vapaapiirtojuttua. Milläs ohjelmilla te muut muokkailette kuvia?

Tästä näkee ehkä hiukan selvemmin tuon umpeenistutettavan väylän. Siitä portista sitten kun astuu niin aukeaa edessä ja oikealla hyötymaat ja aitta. Olen niiiin innoissani! 

Pieni tauko puutarhatöistä teki taas kerran tehtävänsä. En tiedä miten teillä muilla intoa riittää, mutta ainakin minä olen lokakuun loppuun mennessä loppuun kuluttanut kaiken pihaintoni miinuksen puolelle. Joulun yli elän ihan muuta elämää kunnes taas tammikuun alkupuolella päässä naksahtaa...:)

Muutama juttu vielä bloggailusta loppuun: minua ärsyttää tuo hakusanapilven holtittomuus. Haittaako se teitä käyttäjiä vai onko parempi, että aihealueet on eritelty noinkin tarkasti? En  tajunnut blogia aloittaessa miten valtavan määrän tunnisteita keksin vuoden aikana...:D 
Ja sitten kun kehittämisideoissani oikein vauhtiin pääsen, niin rohkaistun kysymään myös aihetoiveita/kehitysehdotuksia. ;) Kommenttiboksi käytettävissänne as always, kiitos!

Unelmia!

Uusin Gardens Illustrated tarjosi upeiden kuvien lisäksi niin kivoja linkkivinkkejä, että listaan muutaman muidenkin iloksi. Tiedän, että jos näyttäisin tuosta Victorian Manor Glasshouse-kasvihuoneesta pikku vilauksenkin täällä kotona, saisin aikaan rytmihäiriöitä. :D Mutta haaveilla voi aina, ja näissä brittien puutarhakuvissa on aina niin ihana tunnelma, että niitä katselee ilokseen. Kuvien alla linkit suoraan sivuille ja pieni selostus mitä mistäkin löytyy.

Hartley -Botanic

Minä niin näen itseni istumassa tuossa edessä teekupposen kanssa...Sitten voisi jatkaa laventelin taimien istutusta polun vierille. 

Agriframes

Pergoloita, obeliskeja, köynnöstukia...vaikka mitä! Näistä voi villiintyä ja ottaa mallia! :)

David Austin Roses

Täältä löytyy ihania inspiraatiokuvia pihaan ja juhlakoristeluihin sekä nettikauppa, josta löytyy vaikka mitä ruusuisia juttuja. 

Alitex

Kasvihuoneita hiukan suurempiinkin unelmiin ja upeita kuvia.

Viiden tähden hotelli

Katsokaa! Kanalassa tapahtui viikonlopun aikana uudistuksia, kun mieheni nikkaroi kainosta toiveestani parannuksia fasiliteetteihin. :)

Pienemmän karsinan upea, uusi sisustus! Perunaloota munintaa varten vanhojen satulatelineiden päällä, rappuset sinne yläkertaan ja hieno koppi hautomista varten. Mieheni on niin Frank!

Tästä vasemmalla on iso, vanha heppakarsina, jossa ei ole muuta kuin purua, olkea ja heinää tongittavaksi ja kylvettäväksi. Kanat nukkuvat tässä pienemmällä puolella kuka missäkin tasolla, osa ihan katonrajassa olevalla loimiorrella.

Ruskea nelivuotias hybridirouva Ruusu munii kenkälaatikkoon.

Yksilöllinen koti munintaa ja poikasia varten. Lootassa on jo 10 munaa, koska tässä vasemmalla tonkiva kaunotar oli keksinyt pienen kolon sen verkkovirityksen katosta josta pääsi munimaan lisähommia hautovalle Mansikalle. Olisi pitänyt ottaa saamastani neuvosta vaarin: pesässä haudonnan alussa olevat munat kannattaa merkata kynällä, jotta sinne myöhemmin ilmestyvät munat voi napsia keittiökäyttöön. Ensi kerralla, ensi kerralla...

Tuikeailmeinen Muru mököttää ylälaatikossa. Pääsy hautomoon on julmasti torpattu.

Kesämuisteloita

Suuri tilannekatsaukseni viime vuoteen jämähti johonkin mukakiireiden ja rikkoutuneen tietokoneen välimaastoon. Napsin sen sijaan muistitikulta lempikuvia viime kesältä, olkoon tässä siis mennyt kasvukausi uutta odotellessa. 

Oman maan herkkuja, karvaisia- ja sulkaisia kavereita, ötököitä ja kukkasia olkaa hyvät!

Talven riemut jatkukoon vielä pari kuukautta! ;) Siemenhankinnat on tehty, ehkäpä niistä seuraavaksi? Ja sen verran tilannepäivitystä hautomisasiaan, että joku ovela ketku on onnistunut murtautumaan Mansikan hautomoon, pesässä on yhteensä kahdeksan munaa. 

Kana hautoo, mitä tehdä?

Kanatarhassa on tapahtunut vaikka mitä sitten viime kuuleman. Kesällä lahjaksi saadut tiput Gena ja Lariska muuttivat ensin päittäin sukupuolta ja nimiä, kukoksi aluksi luultu G näytti pitkään kanalta ja L puolestaan alkoi kiekua murrosikäistä särinää hiukan vartuttuaan. Lopulta molemmat paljastuivat kukoiksi ja uudelleen nimeämisen jälkeen herrat kantavat nimiä Namu ja Sulo. Alkuperäistä kuningasta Kekeä ottaa selvästi pannuun nuorukaisten kukkoilut ja rääkymiset, mutta ainakaan vielä ei ole tappeluita tullut. Nuoret kukot juoksevat vanhempien kanojen perässä täyttä vauhtia ja pääsevät joskus tavoitteeseensa, eli selkäänkin. Keväämmällä Sulo toivottavasti muuttaa uuteen kotiin, Namu jää kanatarhan kaunistukseksi. :)

Keke ja rouvat.

Vauvauutisiakin on tiedossa. Kana nimeltään Mansikka herätti äidinvaistonsa uuden vuoden myötä, ja alkoi hautoa. Yhden munasatsin ryöväsin, mutta kana jatkoi sinnikkäästi uuden erän kanssa. Kuulin, että vimman saatuaan kana hautoo vaikka tyhjää pesää, ja lopetin vastustelun. Jos haudonta onnistuu, kuoriutuvat poikaset helmikuun alkupuolella. Täytyy sitten rakennella joku lämmin eriö poikueelle ja emokanalle.

Ystäväni vinkistä eristin haudontalaatikon muista. Häkkyrä näyttää kuvassa ihan kamalalta vankilalta, mutta vannon, että se ei ole moinen eristysselli luonnossa. :) Eristykseen on parikin syytä. Ensiksikin muut kanat käyvät mieluusti munimassa loputtomasti lisää haudottavaa, ja se voi johtaa koko operaation epäonnistumiseen. Kanan kun pitää käännellä satsi kerran päivässä ja lisäksi mahduttaa kaikki lämpimään vatsansa alle. Nyt Mansikan lämmöstä nauttii neljä munaa. (Kana on siis tuolla puulaatikossa, niskahöyhenet pystyssä hautomapuuhissa. Sitä ärsyttää läsnäoloni suuresti, ei ilmeisesti meinaa antaa anteeksi suurta munaryöstöäni. :D)

Toinen syy tälle häkkyrälle on ruokailu. Hautova kana kipaisee syömässä salaisesti kerran vuorokaudessa, hämärässä ja rauhassa. Ruokin kanat aina aamuisin ruuantähteillä ja kauralla, ja silloin ei ole rauhasta tietoakaan. Kukot melskaavat ja kanaparvi säntäilee ruuan toivossa, ja ruoka häviää todella nopeasti. Niinpä tällä kanalla on oma kippo tähteitä, josta voi napostella aterian silloin kun turvalliseksi katsoo. Samoin vettä, santaa ja kalkkia. Odottavia äitejä pitää kohdella silkkihansikkain. :D

Namu, nimensä veroinen söpöliini. 

Katkelmia kanatarhasta

Kanatarha uudistuu maailman mukana! :)

Koska päässäni pyörii jatkuvasti erilaisia höpötyksiä, perustin tänne blogiin välilehden Katkelmia kanatarhasta. Siellä voi käydä lukemassa kirjoitelmiani jos tykkää, tervetuloa sillekin puolelle. 

Postipoika toi lisää siemenluetteloita ja puutarhalehtiä. Mopo keulii jo lupaavasti... ;)

Unelmakuva Englannista, laventelitilan pellonlaidasta.