Kanatarhan kukkamaat.

Kohta elämä keskittyy hyötytarhan puolelle. Katsastellaan perennoja vielä kerran ennen loikkausta vihannesten pariin.

Meillä on täällä neljä isompaa perennapenkkiä ja muutama pienempi. Näistä isoista ensimmäinen on tehty neljä vuotta sitten talon eteen. Kasvit ovat siinäkin vielä vakiintumassa kun kaivoin sen kerran ylös ja vaihdoin kasvualustan paremmmaksi. Tässä penkissä kasvaa rusokirsikka, sen alla lamohietakirsikkaa, rohtokataja, hillittyrunkoinen omenapuu, vanha lumipalloheisi (jossa muuten taas nälvikkäät pitivät juhliaan! Saivat myrkystä.) ja vanha kataja. Välissä perennoja ja sipulikasveja.

Lumipalloheisipensaan ja talon välistä pujahdetaan talon päätyyn pienemmälle kasvihuoneelle.

Tässä on hyötymaan ja perennapenkin rajamaastoa. Kylvän noiden perennojen taakse aina jotakin yksivuotisia kukkia, siitä eteenpäin on vihanneksia sun muuta. Tänä vuonna rohtorastia, jättitsinniaa ja cosmoksesta värisekoitusta.

Terassin ympärillä on omenapuut Pekka ja punakaneli sekä koristeomppu (luullakseni Makamik) sekä purppuraheisiangervo ja pari ruusupensasta sekä perennoja. Terassin penkin ja uusimman maan väliin tehtiin tuo ruusuportti.

Tämän maakellaria myötäilevän penkin tein viime keväänä. Siinä on rungollinen suklaakirsikka, Sinikka-luumu ja päärynäpuut Pepi ja Aunen päärynä joka tosin otti talvesta aika rankasti nokkiinsa. Pepi kukkii kuin viimeistä päivää, mutta kukas sen nyt pölyttää ristiin? Penkin päässä on vanha kataja.

Konehallin ja pihan väliin sijoittuu tämä maa, jonka toisessa päässä on vanha hieno pallotuija ja toisessa korkeampi vanha tuija. Välissä on pihlaja, kitulias mongolianvaahtera, marja-aronia, mustialanruusu ja pari muuta ruusua (hyvin pysyy nimet päässä...not!), kaksi omppupuuta ja taas kerran perennaa.