Haun avainsana.

Tässä bloggerissa on hauska tilastointiominaisuus, josta pystyy seuraamaan mistä nettisivuilta lukijat ovat blogin löytäneet. On myös "haun avainsanat", eli yhteenveto googlen kautta tänne Kanatarhaan tulleista tiedonhakijoista. Kärjessä hakusanoissa on jatkuvasti kanatarha ja kanatarhan rakentaminen, joten jotta edes joku tänne kanojen perässä tulleista etsijöistä yllättyisi iloisesti eikä vain tyrmistyisi blogin viheriäistä puutarhaolemusta, seuraa oikea kanatarhapostaus. 

(On myös etsitty hakusanalla "miesmalli". En edes halua ajatella, miten pahasti etsijä veti kahvit kurkkuunsa kun päätyi tänne: maaliskuun postaus kompostoinnista. :D :D )

Meillä on ollut kototarvekanoja kolme vuotta. Ensimmäisenä kesänä rouvia oli neljä, Ruusu, Omppu, Maija ja Mansikka, tavallisesta tuotantokanalasta haetut ruskeat tuotantohybridit. Mansikan vei syksyllä haukka, mutta muut kanat porskuttavat edelleen elämänsä kunnossa. Parvi on sittemmin täydentynyt viidellä valkoisella tuotantokanalla ja piikkiöläisillä ja tyrnäväläisillä maatiaisilla. Nyt parvessa on 15 kanaa ja Keke-kukko, joka johtaa kaakattavaa laumaa. Itse toimin apukukkona, jota myös Keke illan tullen seuraa nöyränä kanalaan jos vapaana ovat. :) 


Parhaana oppaana kanojen hoidossa rouvien itsensä lisäksi on ollut Helena Telkänrannan kirja Kanojen maailma. Tätä suosittelen kaikille kotikanalaa harkitseville tai sellaisen jo omistaville. Hyvää tietoa olosuhteista ja kanojen käytöksestä.


Kanat asustavat tallin yhteydesä olevassa erillisessä osastossa, jossa on vanha heppakarsina- ja rehuhuone. Nyt molemmat kopit ovat kanojen käytössä, tilaa on yhteensä noin 20 neliötä. Karsinan puolella ne ruopsuttelevat, kylpevät ja ruokailevat, vanhan rehuhuoneen puolella nukkuvat ja munivat. Talvella käytetään tarvittaessa lämmitintä. Varsinkin syyspuolella, kun ilma on kosteaa, on lämpötilan pysyttävä yli kummenessä asteessa, muuten ovat kanat ripulilla. Vanhan tiedon mukaan maatiaisen vesi voi jopa jäätyä talvella kanan siitä kärsimättä, mutta se ei pidä paikkaansa, samalla tavalla nekin palelevat ja helttansa palelluttavat jos kylmyys vaivaa. 

Kana nukkuu luonnossa puussa, kanalassa orsilla. Nämä ovat valinneet nukkumapaikkoja varsin mielivaltaisesti: osa on ylhäällä vanhan loimiorren päällä, muutama  käytöstä poistetun lavuaarin reunalla, jotkun ovella, loput väliaidalla. Kana tahtoo munia piiloon pesään, meillä on käytössä pahvilaatikkoja, joissa on turvetta ja olkea pohjalla. Jos haluaa saada kanan munimaan uuteen laatikkoon, laitetaan sinne houkuttimeksi muna tai pari. Telkänrannan kirjasta on jäänyt mieleen mainio ohje: "Mikään ei houkuttele kanaa paremmin kuin muna." Muna kehittyy kanassa vajaan vuorokauden. Hyvässä munintatahdissa tulee siis muna päivässä. Sulkasadon aikana ne munivat suunnilleen joka toinen päivä.

Syyskesällä kanat saavat ulkoilla vapaasti pihassa, mutta maalis-toukokuussa on lakisääteinen ulkoilukielto ja kesällä kaksijalkaisia terroristeja ei voi päästää vapaaksi, ne kääntävät maat ja syövät kaiken, esimerkiksi kerä- ja roomansalaatit...Kanalan yhteyteen on tehty iso tarha, jossa saa ruopsutella vapaasti silloin, kun avaraan maailmaan ei ole menemistä. Kana on lähes kaikkiruokainen, mutta se tarvitsee päivittäin eläinvalkuaista (jota siis on luonnossa madot, toukat ja muut ötökät, kotikeittiön tähteissä lihat ja maitotuotteet), kauraa ja kalkkia, viikottain hiekkaa. Ohra ja vehnä käyvät kauran lisäksi viljoista. Tarkemmat ruokintaohjeet kannattaa tarkistaa vaikkapa Helenan kirjasta tai Munanetistä. Ruoka-ajat suositellaan pitämään tarkkoina tai sitten tahallisen epätarkkoina, koska kana on tavoiltaan säntillinen eläin.


Vesi vaihdetaan päivittäin, kana juo hurjia määriä koska muna on koostumukseltaan varsin nestemäinen. Olen ratkaissut juottamisen kastelukannuilla. Kana osaa juoda hienosti kannusta, eikä vesi sotkeennu toisin kuin lattioilla olevissa kipoissa. Kuivikkeena turve on parempi kuin kutteri. Se imee hajut ja sonnat paremmin, vaikkakin pölyää enemmän. Sekaan heitän välillä olkia, joista on mukava etsiä jyviä.


Ja kanojen tyhmyys, se on ikivanha ja todella typerä sanonta, jonka keksijä ei ole kanaa hoitanut. Kana oppii nopeasti pitkiä tehtäväsarjoja ja on varsin huumorintajuinen otus. Jos olosuhteet saa järjestettyä kanalle sopiviksi, suosittelen harkitsemaan vakavasti oman kotikanalan perustamista. :)


Muutama mieleen tullut lisäys 22.5.:
Kana pitää itsensä puhtaana kylpemällä. Puhdasta kylpymateriaalia (turve, hiekka) lisätään karsinaan säännöllisesti. Ruoan jauhamiseen kanat käyttävät hiekkaa. Sitä annetaan ympäri vuoden 1-2 kertaa viikossa. Ulkoilevilla kanoilla kesäaikaan tämä ei ole ongelma, mutta syksyn tullen pitää muistaa ottaa ämpärillinen santaa varastoon ettei joudu nakeloimaan sitä jään ja lumen alta...