sunnuntai 24. elokuuta 2014

Ja vielä kerran tomaatteja!

Olisikohan tämä kasvukauden 2014 viimeinen tomaattipostaus? Ei luvata mittään! ;)

Nyt elellään ihmisen parhaita aikoja. Puutarhasta saa ruokaa ja kun puintikin on taas sujunut pari päivää sateiden kiertäessä onnekkaasti tämän kulmakunnan. Tomaatteja tulee hillittömiä määriä, ja varsinkin minä syön niitä kaikissa muodoissa aterialla kuin aterialla. Nirsommat napsivat vain kypsentämättömässä muodossa.

Tomaatit ovat aikamoisia luurankoja, alalehdet on karsittu niin ylös kuin pystyy ja lehdet ovat käppyrällä. Kastelen enää todella harvoin (ehkä kerran puolessatoista viikossa) jotta maku tiivistyy ja tomaatit kypsyvät.






 Suosikkini edelleen - Tomatoberry! Se on niin kiinteä, voimakkaan maukas ja kovakuorinen, että jos yksi lajike pitäisi valita loppuelämäksi niin tämä se olisi. Rakenne kestää kypsennystä ja kuori ei halkea ikinä. Onko vinkkejä muista kiinteämaltoisista tomaateista?




Nyt kun päivä- ja yölämpötilojen välillä on valtavat vaihtelut, alkavat isommat tomaatit halkeilla. Ja kun kosteutta ei aina muista tuulettaa pois, homehtuvat ne halkeamat ja tomaatit muuttuvat syömäkelvottomiksi. Lisälämmöstä öisin olisi nyt hyötyä, mutta kun keskityn lähes pelkästään kirsikkatomaatteihin jotka eivät tästä ongelmasta kärsi, niin en jaksa sitä patteria muutaman runkotomaatin takia koppiin iltaisin raahata. Säästyy sekin sähkö muuhun toimintaan.




Kurkku näyttää tautiselta, mutta on vain syksyn kellastamaa. Tästä kun mennään hetki eteenpäin ja ensimmäisen kerran joutuu maistamaan kaupan kurkkua, on järkytys kamala. ;) Äkkiä siihenkin sitten taas toisaalta tottuu... 




Muutama paprika ja munakoiso on koetteilla. Mahtavatko ehtiä valmiiksi asti? Tuskin.


Tee se itse-valkosipulikuivaamo. :) Aurinkoisena hetkenä kärry kiskotaan ulos, sateen sattuessa tuupataan takaisin vanhaan navettaan. Kunhan vielä hetken kuivuvat leikataan niistä varret, siistitään sipulit ja jatketaan kuivatusta pannuhuoneen lämmöissä.


Uusi viikko taas edessä. Iloista mieltä kaikille! Toivotaan puintipoutia! 

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Unelmoitsijoille!

Huomio Sissi, lentura ja pioni! Oli ihana lukea, että unelmia on toteutettu, kiva kun kommentoitte tähän postaukseen. :) Laittakaapa sähköpostiin osoitteet, niin muistan puolestani teitä. ;) Pöydällä odottaa kasa Kotipuutarhasta tulleita palkintoja.


Hommia on pihassa niin paljon, että silmiin sattuu, kulkee sitten missä päin puutarhaa tahansa. Huomisesta alkaa uusi elämä! Syyslannoituksen aika on juuri nyt, siitä voisi aloitella. Tänään nautitaan vielä EM-kisoista ja juodaan toivottavasti paritkin mitalikaffet! ;) 


tiistai 12. elokuuta 2014

Pieni, iso asia

Jo alkukesästä sain Karolinalta vihjeen hänen bloginsa hauskasta listasta, jossa bloggaajat jakavat vinkkejä lapsille sopivista puutarhapuuhista. Käykääpä kurkkaamassa Karolinan postausta, sieltä löytyy vaikka mitä hauskaa! :) 

Meillä lapset ovat olleet ihan pienestä saakka innokkaita puutarhureita, ja omat palstat ovat saaneet heti, kun ovat halunneet. Nyt ei kuitenkaan kurkkailla alkukesän kylmyyden piinasta edelleen kärsiville kasvimaille, vaan poimitaan kukkia! Itse olen pikkuisesta asti kerännyt kimppuja ja talventörröttäjiä ja samanlaisia kukkaislapsia tuntuu kasvavan omistakin. Ihaninta on kierrellä äidin kanssa kaksin ympäri pihaa sekatöörien kanssa ja napsia kukkia omaan huoneeseen. Pieni hetki kaksin pihassa on lapselle (ja tietysti itsellekin) tärkeä juttu. Sisäinen opettajani kertoo samalla kasvien nimiä sekä suomeksi että aina muistaissani myös latinaksi. Jospa jotain jäisi mieleen? ;)









Palaan kommenttien kimppuun paremmalla ajalla! Kiitos niistä! Nyt täytyy siirtää naisvoimin sorakasaa talon seinustoille pois pellonreunasta. Siitä kun menee aika pian puimuri. :)


lauantai 9. elokuuta 2014

Syysidea

Terveisiä Martta-reissulta! Iloisen äänekäs porukkamme kävi tänään Westersissä ja Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuvia on taas muistikortin täydeltä, ja mieli varsin innostunut! Hyvä on ihmisen kotoansa poistua! ;)

Kaikkea ihanaa ideaa on taas mielessä, tässä niistä ensimmäinen! Punahattupenkki! Tämän toteutan ja nautin toivottavasti jo ensi syksynä kukista ja perhosista.






















Inspiroivien retkien jälkeen mieli nousee aina ihmeellisiin sfääreihin. Sellainen hassun levoton olo, hyvällä tavalla. :)


torstai 7. elokuuta 2014

Erityislahjakkuutena relaaminen

Otsikko ei kuvaa minua, ei sinne päinkään. Minä olen kireä duracellpupu, kissamme Lissu-setä sen sijaan kunnon chillaaja.

Miksi, oi miksi, minulta puuttuu tuo ihana joutilaisuuden taito?













Rentoa ja ihanaa elokuun jatkoa! Koulunaloitushyörinän lomassa voi käydä kommentoimassa unelmien toteutumisista tähän postaukseen

Jotakin pientä kivaa arvotaan ensi viikon torstaina! ;)