Ja vielä kerran tomaatteja!

Olisikohan tämä kasvukauden 2014 viimeinen tomaattipostaus? Ei luvata mittään! ;)

Nyt elellään ihmisen parhaita aikoja. Puutarhasta saa ruokaa ja kun puintikin on taas sujunut pari päivää sateiden kiertäessä onnekkaasti tämän kulmakunnan. Tomaatteja tulee hillittömiä määriä, ja varsinkin minä syön niitä kaikissa muodoissa aterialla kuin aterialla. Nirsommat napsivat vain kypsentämättömässä muodossa.

Tomaatit ovat aikamoisia luurankoja, alalehdet on karsittu niin ylös kuin pystyy ja lehdet ovat käppyrällä. Kastelen enää todella harvoin (ehkä kerran puolessatoista viikossa) jotta maku tiivistyy ja tomaatit kypsyvät.

 Suosikkini edelleen - Tomatoberry! Se on niin kiinteä, voimakkaan maukas ja kovakuorinen, että jos yksi lajike pitäisi valita loppuelämäksi niin tämä se olisi. Rakenne kestää kypsennystä ja kuori ei halkea ikinä. Onko vinkkejä muista kiinteämaltoisista tomaateista?

Nyt kun päivä- ja yölämpötilojen välillä on valtavat vaihtelut, alkavat isommat tomaatit halkeilla. Ja kun kosteutta ei aina muista tuulettaa pois, homehtuvat ne halkeamat ja tomaatit muuttuvat syömäkelvottomiksi. Lisälämmöstä öisin olisi nyt hyötyä, mutta kun keskityn lähes pelkästään kirsikkatomaatteihin jotka eivät tästä ongelmasta kärsi, niin en jaksa sitä patteria muutaman runkotomaatin takia koppiin iltaisin raahata. Säästyy sekin sähkö muuhun toimintaan.

Kurkku näyttää tautiselta, mutta on vain syksyn kellastamaa. Tästä kun mennään hetki eteenpäin ja ensimmäisen kerran joutuu maistamaan kaupan kurkkua, on järkytys kamala. ;) Äkkiä siihenkin sitten taas toisaalta tottuu... 

Muutama paprika ja munakoiso on koetteilla. Mahtavatko ehtiä valmiiksi asti? Tuskin.

Tee se itse-valkosipulikuivaamo. :) Aurinkoisena hetkenä kärry kiskotaan ulos, sateen sattuessa tuupataan takaisin vanhaan navettaan. Kunhan vielä hetken kuivuvat leikataan niistä varret, siistitään sipulit ja jatketaan kuivatusta pannuhuoneen lämmöissä.

Uusi viikko taas edessä. Iloista mieltä kaikille! Toivotaan puintipoutia!