maanantai 26. elokuuta 2013

Palkkioksi jotain pientä?

Heipä hei ja trallallaa!

Olen ollut ihan muualla kuin puutarhassa, tai olenhan sielläkin loikkinut, mutta vain ravinnonhaussa. Jotakin raivausta pitäisi suorittaa ennen kuin kaikki kehäkukat ja oreganot ovat siementäneet. 

Tänään tuli taas uusi Gardens Illustrated, ja kuten aina, hyvän puhdin se antaa!:)  Kauniita kuvia katsellessa alkaa väkisinkin katsella omaa pihaa sillä silmällä, että jottain tarttis tehrä.



Sitten kun saa hommia hyvälle mallille, voi palkita itsensä! Lehdestä löytyi taas mainio linkkivinkki: Kate Brougtonin ihania paperitavaroita! Olen hulluna erilaisiin muistikirjoihin ja kirjoitussetteihin, oi joi kun tuokin Garden notebook olisi kaunis pöydällä lojumassa! :) Toimituskulut Eurooppaan näyttivät olevan 2,5 puntaa, eli ihan harkittavissa oleva shoppailupaikka...

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Aamun luontokuvat

Mielenrauhaan tarvitsen mettän ja hyvät saappaat.

















Oman pellon viljaa

Pienikin lenkki lähimetsässä saa mielen hyväksi. Aina parempi, jos ehtii tarpoa kunnon lenkin sienikorin ja näppärän apurin kanssa. Näin syksyisin ymmärrän hyvin koiria. Niitä vetää vaisto riistan perään, minä vainuan sieniä. :)


maanantai 12. elokuuta 2013

Pääsen helpolla, vaikka sitä ei uskotakaan.

Satoa kerätessä on mieleen tullut Avoimien Puutarhojen keskusteluja. Kehut ja ihmettelyt lämmittävät edelleen mieltä, kiitos niistä! :) Joku vanhempi herrasmies katseli pihaa, ja kysyi mihin on piilottanut sen vierasmaalaisen työvoiman, joka tämän kaiken kitkee. :D (No vajaan tietysti, lukkojen taakse!) 

Kukaan ei tunnu koskaan uskovan vakuutteluja siitä, että meidän puutarha on oikeastaan aika helppohoitoinen joten perustelempa asiaa näin kirjallisesti! ;) 

Ei siis pidä antaa suuruuden hämätä. Vaikka piha on kasvimaineen yli hehtaarin kokoinen, olen yrittänyt tehdä perustukset sillä viisiin hyvin, että jatkohoito ei olisi mahdotonta. Kukkamaissa on käytetty puhdasta ostomultaa hevosenlantaturpeen lisänä, perennat istutan tiheään etteivät rikkaruohot juuri päivänvaloa näe, ja reunat kanttaan keväisin ja siistin vain saksilla muutaman kerran kesän aikana yli kasvavan ruohon pois. Perennapenkkejä kastan vain ja ainoastaan perustamisvuotena. Tämä asia on varsinkin vanhempien rouvien mielestä uskomaton asia, mutta selitettäessä looginen. Kun kasvi on hyvin juurtunut, se alkaa etsiä vettä itse ja kasvattaa kunnon juuriston alaspäin. Jos taas sitä kesästä toiseen kastaa lorottaa, alkavat juuret hakeutua pintaan vesitilkkoja kohden ja kasvi nuukahtaa ensimmäisen helteen sattuessa. 

Kasvimaat on tehty kohopenkeiksi suoraan peltoon, ja saveen on sekoitettu hiekkaa, lantakompostia ja syksyisin lehtiä. Tällainen savensekainen möyheä maa pidättää vettä, antaa ravinteita ja säästää näin kastelun ja lannoituksen vaivaa. Viljelemällä sekaisin vähän kaikkea kukista kurkkuun hämääntyvät tuholaiset ja maa pysyy kunnossa kun kasveja kierrättää ympäriinsä epämääräisen viljelykierron mukaan. 

Sitten taas lempihavaintokohteeseeni, kimalaiseen! En voi olla kuvaamatta ja ihastelematta päivittäin näitä pörriäisiä! Tein viime kesänä sisääntulon lähelle kukkamaan, jossa on näitä valkoisia punahattuja ja punatähkiä. Kimalainen kavereineen pörrää ja pöhisee aamusta iltaan kukkien kimpussa, me katselemme tyytyväisinä aina ohi kulkiessamme niiden tohinaa.


Joku kiitäjä?

 Kaveri kainaloon ja baariin!


Kaunista päivää! Ilo se on se joka elättellöö!


perjantai 9. elokuuta 2013

Kukkii ja pörriäisii

Joka puolella surisee! Satoja kimalaisia pörrää kukasta kukkaan, suosiossa ovat oreganot, iisopit, anisiisot ja kurkkuyrit. Mesipuutarhan voidaan todeta onnistuneen. :)




Tykkään ihan hulluna tsinnioista. Sekä suoraankylvetyt että esikasvatetut onnistuivat hienosti, viime vuonna ei itäneet ollenkaan. Nyt nautin tästä värien räiskynästä myös kukkakimpuissa.


 Hei pojat! Baari on auki!


 Superherkullinen päivänhattu, lajike (ylläri ylläri) hukassa, mutta Taimimoisiosta keväällä hankittu, sen verran dementiamummon pää pelaa.


 Parhaat jutut ei ole itse suunniteltuja. Unikkoja on kylväytynyt itsekseen käytäville, mii laiks!



Katselen aina ihaillen puutarhalehdistä harmonisia vihreä-valkoisia pihoja. Sitten menen tuonne omaan sekopäiseen trekoliini, ja katselen, että kylläpäs vaan virkistää tällainen sekamelska. :D 

Värikästä viikonvaihdetta! 

maanantai 5. elokuuta 2013

Kivaa oli!

Kiitos kaikille teille ihanille eiliseen puutarhapäivään osallistuneille! Oli mukava tavata ja jutella! Päivä sujui oikein mallikkaasti, kiitoksia myös Martta-ystäville talkooavusta! <3 

Vierailijoita kävi noin 100, kuvia en muistanut ottaa yhtäkään, joten tässä muistoksi kurkkuyrtti. :)


Erityisterveisiä vielä kaikille valkosipulia kasvatukseen ostaneille! Toivottavasti ensi vuoden elokuussa nousee maukasta satoa omilta palstoilta! Kasvatusvinkkejä löytyy vanhoista postauksista täältä ja täältä ja kopiona tässä postaus jota en jostain syystä saanut linkitettyä: 

Omista talvivalkosipuleista haaveileville rohkaisuksi: viljely on helppoa! Perusta hyvä, mielellään palaneella kompostilannalla parannettu kohopenkki, töki kynnet maahan pohjoisessa lokakuuhun, etelässä marraskuuhun mennessä ja kata penkki kuivilla lehdillä, heinillä tai oljilla. Keväällä kasvun alkaessa lisätään kompostia tai kompostilantaa ja katetta. Lannoitetta voi antaa muistaissaan vielä ennen juhannusta, ja kukkavarret katkotaan heti niiden ilmaannuttua. Elokuussa nostetaan omat, komeat valkolöökit!

lauantai 3. elokuuta 2013

Hep!

Piha on reeras ja mustikkapiirakka uunis. Jotain jäi vielä aamuun, mutta suurin urakka on takana.  



Tämän pihatouhuilun suurin voittaja on kana! Kippailin useamman kärryllisen rikkaruohoja nautiskeltaksi. :) 


Tervetuloa siis! Kanatarhan puutarha avoinna huomenna 4.8.2013 klo 12-18. Myynnissä Marttojen Kesäkahvilassa kaffetta, makiaa ja makkaraa sekä oman pihan pikkutaimia ja talvivalkosipulia käteismaksulla. 

Näkemisiin!


perjantai 2. elokuuta 2013

...valmiina...

Järjestelyjä suoritettu, voikukat edelleen rauhassa valitsemilla paikoillaan. :)

Viime vuonna en tajunnut valmistautua muun kuin pihan nyppimisen osalta ollenkaan. Tällä kertaa panostan oheistoimintaan (joka tähtää varsinkin itseni ruokkimiseen tasaisesti pitkin päivää) kunnolla. Martat avaavat pihaan päiväksi Kesäkahvilan, esikoinen hoitaa kaverinsa kanssa taimimyyntiä johon ruukutin yrttejä ja perennan siementaimia ja nostan sunnuntaiaamuna kunnon kasan valkosipulia myytäväksi myös. Äitini tulee illemmalla tekemään lapsille ruokaa. Ponitytöt palkattiin vahtimaan lapsia. Laitan myös lappuja yleisimmin kysyttyihin kasveihin. Vieraskirja on hankittu, ja kamera pitäisi muistaa ottaa johonkin sopivalle paikalle, että voisin kuvata vähän. 




Tuntuu näin jälkeen päin hiukan hullulta, mutta viime kesänä en syönyt seitsemään tuntiin mitään, lapset painelivat koko päivän kuin siat vatukossa ja mies kertoi loppuajasta jo rutiinilla mikä hieno pensas maata pitkin kasvaa. (Lamohietakirsikka) Mitään hajua vieraiden määrästä ei ollut kun se kirja puuttui ja illalla kaiken päätyttyä oli ihan laskuhumalainen olo. Nyt pidän vireen yllä makkaralla ja mustikkapiirakalla! ;)


torstai 1. elokuuta 2013

Paikoillanne...

Kolme päivää Avoimet Puutarhat-päivään. Mitä olen tehnyt? Katsellut pihaa, aatellut, että ei paha, ja lähtenyt lenkille. 

Hmmm....

Viime yönä unissa vilisi voikukkia. Saattaapi mennä loppuviikko eri fiiliksellä! :D

Välineet on, eikun hommiin

Suurin syy huolettomuuteeni on se, että pari viikkoa sitten nyhdin vimmaisesti nurkat kuntoon toimittajia varten. Toisekseen viime vuoden härdellin tuomalla varmuudella luotan siihen, että piha kelpaa muutaman hajanaisen rikkaruohonkin kanssa. Toki on kunnia-asia saada vieraita puutarhaan, ja se täytyy siihen malliin siistiä, että passaa tapahtumaan osallistua. Mutta hiukan olen oppinut relaamaan, onneksi. :)

Jos joku haluaa varta vasten ajella sunnuntaina kylään, niin pihan yhteystiedot saa sähköpostikyselyllä. :) Ja tietysti löydymme tuolta virallisilta sivuiltakin! Muistakaahan muuten käydä tekemässä reittisuunnitelmat sunnuntaille hyvissä ajoin, sivut ruuhkautuvat viikonloppuna varmasti.