maanantai 2. huhtikuuta 2012

Kuivan kesän orava jemmailee...


Viime syksy oli pihatöille otollisen pitkä. Lokakuulla multa tursusi jo korvista, mutta luonto ei antanut periksi lopettaa hommia, kun kerran maa oli sula ja hommia riitti.




Valkosipulit laitoin maahan lokakuun ekalla viikolla. Sain joskus kaveriltani nipun talvivalkosipulia pesämunaksi, ja niistä olen lisännyt hiljalleen alaa. Ostan myös Hyötykasviyhdistykseltä istukkaita, lajike on Alexandra, niinkuin luultavasti sen kaverinikin kannan. Englannista toin tuliaisena Man-saarilla kasvatetun valkosipulinipun, ja sain päähäni säästää muutaman syksyn istutuksiin. Niiden kynnet olivat niin houkuttelevan suuria, että kokeilu on tehtävä! Nyt kun kävin tönkimässä koepalstaani, niin siellähän oli heinäkerroksen alla ituja näkyvissä! Saapa nähdä mitä tämä takatalvi aluille tekee, kotimaiset kun ovat viisaasti yhä pinnan alla. Ala on nyt jo sellainen, että pysymme omissa sipuleissa kevääseen asti, ja ehkäpä tänä vuonna saan jo jotain myyntiinkin. Valkosipulinkynnet istutan hyvään kohopenkkiin, jonka peittelen kuivaheinällä jo syksyllä, ja keväällä lisään heinää vanhan päälle. Lannoitus hoituu viherkatteella ja maassa olevalla kompostoidulla lannalla. Joskus viskelen hiukan y-lannosta lisäksi.


Mutta tuohon otsikon jemmakätköihin. Kylvin nimittäin syksyllä ekaa kertaa porkkanaa ja sipulia valmiiksi kevättä odottelemaan ja laitoin valkosipulia myös itusilmuista. Kysymys kuuluu enää: minne!? Miten ihminen voi olla niin idiootti, että luulee keväällä muistavansa mitä on syksyllä maahan roiskinut? (no, näköjään ihan helposti..) Ekaluokalla oleva esikoinen onneksi jo muistutteli puukylvöksistä, kun ihmettelin ääneen mitähän olin yhteen isoon kylvölaatikkoon laittanut. "Äiti! Me kylvettiin siihen yhdessä tammenterhoja ja hevoskantanjaa!" Kiitos lapsoseni, 34-vuotias dementikkoäiti jatkaa tarpomista sumuisessa todellisuudessaan..:D Kevään lämpö nostakoon sirkkataimet pintaan ennen kuin ruoputan tilalle jotain muuta.

Niistä syksyisessä vihmassa vietetyistä tunneista voi onneksi iloita ihan kohta. Kasvimaat on muokattu ja kompostilla parannettu, käytävät hiekoitettu ja osa palstoista reunustettu sellaisilla puureunuksilla - kun kerran halvalla sai! :D Kelpaa ruveta kylvöhommiin.

Ps. Kuvissa iloisia valkosipulinnostotalkoolaisia (=lapsityövoimaa) ja sipulisatoa. Viisastuin viimeisimmän Kotipuutarha-lehden hyvästä valkosipuliartikkelista, että kukkavarret pitäisi katkoa valkosipulilta pois. Siten saa vieläkin muhkeampia sipuleita. Järkeenkäypää, otetaan käyttöön!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti