Viikon proseduuri.

Viime päivinä olen ollut kovasti keskittynyt rikkaruohoihin. Sekä ajatuksen että toiminnan tasolla. Sato ja Paisto-bloggarin kanssa tuumittiin rikkaruohojen tunnistamisen vaikeutta, ja siitä ja avoimista puutarhoista tämä varmaan lähti. Samaan syssyyn siivosin kirjahyllyä ja sieltä löytyi parikin tunnistusopasta. Niinpä, kun aloin perata tänä kesänä perustettua isoa kukkamaata, löysin sieltä ilahduttavan määrän peltorikkakasveja, jotka päätin kuvata ja esitellä täällä kanatarhassa. :D Sai kitkeminen ihan uutta potkua! Ketju, joka johti toiseen (ja joka toivon mukaan johtaa kohtuullisen edustuskelpoiseen pihaan ensi sunnuntaita varten) on nyt esillä tässä. Ihan tavallisia rikkaruohoja iloksenne, näitä voi bongailla oman kitkemisurakan keskellä:

Syysmaitiainen.

Kaikki varmasti tunnistavat vasemman alareunan ystävän. :D Vieressä pari tummarusokkia.

Pihatähtimö eli vesiheinä. Kanojen suosikki, josta syystä annamme plussan. Miinusta tulee kaikesta muusta. Ärsyttävä kitkeä, koska kasvupiste tai mikä alkulähde liekin on varsin sitkas ja syvällä maassa. Jos vain huitaisee sen pehkon pois maasta, on uusi kasvi kasvamassa ennen kuin on ehtinyt selkänsä kääntää. Jostakin olen lukenut, että pihatähtimö viihtyy hyvässä maassa, joten tavallaan näistä voi tarhuri tuntea myös ylpeyttä. :D

Peltosaunio eli saunakukka vasemmalla, pihasaunio oikealla. Peltosauniolla tillimäisemmät lehdet.

Ukontatar.

Rönsyleinikki.

Hevonhierakka. Ärsyttävä kasvi, jossa on sitkeän nihkeä varsi ja joka leviää juuren paloista. Lapset levittävät ansiokkaasti leikeissään, tämän siemenet kun käyvät mukavasti kahvinporoista. :)

Punapeippi. 

Peltolemmikki. Tätä olen kasvattanut perennana monena vuotena, kun on niin kovasti nätti ja perennamainen taimi. :) Ja miksei kävisi kukkapenkissäkin, leviää vaan aika ärhäkkäästi siemenistään.

Peltoukonnauris. 

Kiertomatara tai kierumatara. Kamala, ovela kasvi, joka peltoviljelyssä on järkyttävä riesa. Se tarttuu kiinni ihoon, kankaaseen, turkkiin ja liekoo puimurin kaatokelaan ja levittää samalla ovelasti siemeniään ympäri maailmaa.

Ketohanhikki.

Monta vastaantulijaa jäi vielä esittelemättä. Tämä saanee siis jatkoa, jollakin toisella palstalla kasvaa taas toisenlaisia rikkaruohoja. Rikkaruohon määritelmä on aina kitkijän kädessä, monet viljelykasvitkin kun äityvät sellaiseen kasvuun tontilla, että saavat kyytiä aina kun tarhuri sen silmiinsä saa. Meillä tällainen on maa-artisokka, kasvi, jota en pihaani enää ottaisi jos paremmin tietäisin. Se raivaa tietään läpi nurmikon pellolle ja heinämaalle ja minä painelen perässä. Mur. 

Rikkaruohojen tunnistaminen on maanviljelijöille tärkeää torjunnan takia, kauppapuutarhoissa samoin. Kotitarhurit voivat opiskella kasveja mielen virkistykseksi, kitkemistyöt kun eivät pihasta lopu...