Noin yleensä minulla ei ole mitään etanoita vastaan. Tai kirvoja. Mutta kun jokaisesta keräsalaatista löytyy x-määrä etanankakkaa, poikasia ja etanoita, alkaa ellottaa. Vastaisku suoritettu! Sinisiä muroja, olkaa hyvä, katsotaan kuka viimeksi nauraa!
Taistelen ihan niitä pieniä, suomalaisia kotietanoita vastaan. Vielä ei ole tänne periferiaan suurempia sukulaisia eksynyt. Omat papanansa saivat myös kasvihuoneen basilikat. Jospa nyt alkaisi satoa saada niistäkin.
Meillä lehtokotilot hyökkäävät näköjään samettikukkien kimppuun heti. Pari samettikukkaa on kohta entiset. Ja kaiken muunkin ne pistää poskeensä, joka vähänkin mädäntyy. Ja myös sellaisia, jotka olisivat ihan kunnossa ja itse haluaisi niistä nauttia. Mansikatkin niille maistuu. Sinisiä rakeita lähden itsekin uudestaan ostamaan. Auttavat kyllä, mutta pieni määrä ei kauan riitä.
VastaaPoistaOstin heti kilon paketin, kun ajattelin tämän sodan olevan pitkä..:) Unohdin ripotella mansikkamaille, täytyykin tehdä se vielä. Harmillisia elukoita, monen viikon työ menee yössä hukkaan, hyi harmi teiän lehtokotiloita. :/
VastaaPoista