perjantai 12. heinäkuuta 2013

Sormi pois liipasimelta!

Nykyisin kuulee puutarhajutuista keskusteltaessa turhan usein lauseen "kauheesti jotain ötököitä, mää myrkytän ne!". Toki aina joskus iskee hillitön kirvainvaasio tai jotain jauhiaisia kasvihuoneisiin, joita vastaan voi taistella vaikkapa mäntysuopaliuoksella, mutta yleisesti ottaen ötökät kuuluvat luontoon, jossa me ihmiset olemme vain vieraina. Siksipä kehotan miettimään kahdesti ennen myrkytysoperaatioita, tai ainakin tutkimaan mitä on milloinkin tappamassa. Useastihan kyseessä on joku hyötyläinen, joka puutarhurin apuna syö puutarhan haittaeläimiä.

Omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kovasti puutarhan olosuhteisiin ja auttamaan luontaisten vihollisten viihtymistä. Esimerkiksi tiaiset syövät kilokaupalla kirvoja kesässä! Niitä voi houkutella pihapiiriin yksinkertaisesti ripustamalla pönttöjä pihapuihin tai rakennusten seinustoille. Puut, heinikot, risukasat, niityt, klappikasat tai vartavasten rakennetut hyönteishotellit puolestaan auttavat hyönteisiä lisääntymään rakennetussa ympäristössä. Samoin siilit ja sammakot tarvitsevat heinikoiden suojaa ja viileyttä pärjätäkseen. Vaikka tykkäänkin hoidetusta maalaispihastamme, jätämme tänne aina reuna-alueille "rytöalueita" luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Pienillä konsteilla jokainen voi omassa pihassaan olla luonnonystävä, vaikkapa vain kasaamalla risukasan johonkin nurkkaukseen.

Näin meillä:




Puita ja pönttöjä


Heinikoita pellon ja nurmikon välissä


Yrttejä, niittykukkia ja kehäkukkia mesivarannoksi


Nurmikolla apilalämpäreitä kimalaisille


Nokkospusikko perhosentoukille kanatarhan takana


Risuja ja perkuujätteitä hyönteisille 


Hevosenlantaa purukuivutuksella - sarvikuonokkaiden lempihotelli!


Klappikasassa viihtyvät ampiaiset, todelliset tuhoeläinsyöpöt

Siis ennen kuin myrkytät, tutki mikä öttiäinen kasveissa asuu. Ja jos on ihan pakko painaa torjunta-ainepullon liipasimesta, valitse luontoystävällinen aine tai tee se itse saippuasta tai kasveista. Sellaisia kaiken tappavia ruiskutteita ei maailma tarvitse, näin uskon minä. :)


7 kommenttia:

  1. Samaa mieltä! Ja tähän kasvien kasvatukseen vain kuuluu se, ettei kaikki aina onnistu täydellisesti, siinä sitä jännitystä onkin. Minäkin sain uutta jännitystä, käypä kurkkaamassa viimeisintä postaustani:)

    VastaaPoista
  2. Totta, luontoa ei voi ennakoida ja se on pöljän nykyihmisen hyvä oppia. :) IHANIA!

    VastaaPoista
  3. Samanlaisia systeemejä löytyy meidänkin nurkista;)
    Ja linnunpönttöjä haluaisin lisää, ehkä ensi talvena olisi hyvä aika rustata niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänkin PITI tehdä lisää pönttöjä talvella. Kävipä sitten niin, että ostin niitä huhtikuussa Multasormesta. ;) :)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Sekä öttiäisten että rikkojen kanssa ajautuu moni hulluuteen, kun niitä torjutaan keinolla jos toisella.

    VastaaPoista