Tomaatit ovat olleet oman onnensa nojassa koulinnasta asti. Purkitin ne ekan kerran kolmisen viikkoa sitten ja pari viikkoa sitten siirsin ne vanhan navetan taimikoppiin noin 18 asteen viileyteen pois kuumasta kodinhoitohuoneesta. Taimivalojen alla ovat värjötelleet satunnaisen kastelun varassa, olen suunnitellut lannoitevedellä kastelua ja taimien siirtelyä, mutta hahhah ja hohhoh miten ne suunnitelmat aina siirtyvät.
Mutta kun itseään oikein piiskaa, soimaa ja syyllistää, niin alkaahan sitä väkisinkin joskus tapahtua. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja ruukutin taimet isompiin purkkeihin. Pohjalle laitoin taas roiskauksen kanankakkarakeita lisätyppeä tuomaan. Saan taas unohdella lannoitukset hetkeksi...;)
Kerrankin sattui päivä, ettei meidän pihassa tuullut ollenkaan. Sain ruukuttaa taimet ulkosalla.
Kaveri otti hiukan rennommin.
Tässäpä nämä nyt möllöttävät lamppujensa loisteessa. Vajaan kuukauden päästä saa varmaan siirtää viidakon kasvihuoneisiin. Hurraa!
Ps. Viime vuonna kirjoitin tomaatinkasvatuksesta mielestäni paljon fiksummin. Niitä juttuja löytää naksauttamalla tuosta oikean sivupalkin hakusanapilven tomaatti-kohdasta.
Hienot on taimet. Kasvihuone on aika valttia, minulla ei ole. Byäääh!
VastaaPoistaSaat blogitunnustuksen, löytyypi blogistani. :)
Teidän nikkarointitaidoilla (joita on Vehkosuolta stalkannut;)) kasvihuone on vain päivän juttu! ;)
VastaaPoistaKiitos kaunis tunnustuksesta! En jaa eteenpäin näitä, mutta iloitsen kovasti itsekseni. :)
Siis olen urkkinut BLOGIA, en livenä paikanpäällä. :D Tuosta ekasta kommentistani jäi hämärä jälkifiilis! ;)
Poista