Harhapoluilla...

Alan perata aitankulman katastrofia. Siinä kyykkiessä huomaan hullumaisen määrän iisopin rotevia siementaimia. Niitä ei voi jättää paikalleen, joten alan tuumia ruukutusta. Kesken suunnitelmien tajuan, että eräs surkea penkki kaipaa iisoppiaidannetta. Maa vaan on savista ja kamalaa, lähden tyhjentämään rikkaruohoja täynnä olevaa kottikärryä ja hakemaan santaa. Parannan maata hiekalla ja kömmin kaivamaan taimet pusikoituneelta alueelta. Tajuan tönkiessäni, että mikäli mielin lenkille ennen Ranskan peliä, vetää kiireeksi. Törkin taimet maahan ja kastan ne häthätää. Kuljen alkuperäisen alueen ohi ja totean, että silmiin sattuu moinen sotku ja enää puuttuu loput...

Huomenna sitten takaisin pisteeseen A. 

:D

Paratiisissa!

Eilisen Avoimet Puutarhat-kierros ei toteutunut ihan niin kuin ajateltiin, sillä keskimmäinen lapsi tuli kipeäksi. Vaihdoin miestä lennossa ja matkaseuraksi lähti esikoinen, joka on pienestä pojasta asti tykännyt kovasti kasveista ja puutarhatouhuista. (Pienihän hän on 10-vuotiaana iältään vieläkin, mutta kasvaa pituudessa kohta äidistä ohi...)

Olin etukäteen ajatellut, että Kemiönsaaressa sijaitseva Westers olisi minun paikkani. Nappiin meni ja odotukset ylittyivät reilusti! Mikä keittiötarha! Mitä ideoita! Kuljin kamerani kanssa kuin hullu japanilainen turisti ja poika totesi, ettei onneksi ole luokkakaverit näkemässä! :D :D

  

Omenalimsan, ostosten, vanhoissa rakennuksissa olevien taidenäyttelyiden ja reilun sadan kuvan jälkeen jatkoimme matkaa seuraavaan kohteeseen. Muurlan Koivula ja Peltolan siirtolapuutarhat tulevat omana postauksena myöhemmin. :)

Jos sydämessäsi läikähtää, kun ajattelet englantia, hyötykasveja, yrttejä, punaisia vanhoja tiilikiviä, cottage garden-tyyliä ja potagereita, on tämä sinunkin paikkasi! ;) 

Aion palata Marttojen kanssa elokuussa, kun hyötykasvitarha kukoistaa.

Reittisuunnittelua

Olo on kuin karkkikaupassa! Niin paljon kivaa, niin rajoitetut valinnanmahdollisuudet! :D Yritän suunnitella järkevää/toteuttamiskelpoista/mielenkiintoista/hauskaa/sävähdyttävää reittiä sunnuntain puutarhakierrokselle. Ensimmäinen asia oli päättää maakunta, ja kun valinta osui lastenhoidon kannalta kätevään Varsinais-Suomeen, alkoi pihojen tutkiminen Avoimet Puutarhat-sivuilta. 

Listaa katsoessa ensimmäinen pakko nähdä-paikka oli Westersin puutarha Kemiönsaarella. Jos esittelytekstissä kerrotaan, että hyötykasvit ja kukat kasvavat rinnakkain, niin sehän on minun nähtävä! Muutama paikka löytyi Piikkiöstä ja Muurlasta ja jos niiden jälkeen jää vielä aikaa, kurkistelemme Peltolan siirtolapuutarhojen porteista miltä näyttää suloiset pikkupihat. Palvelussa on kätevä kartta-toiminto jota käyttämällä saa hiukan järkeä ajomatkoihin. Kun on valinnut maakunnan ja valitsee toiminnon Puutarhat kartalla, saa näkymän alueen avoimista pihoista.

Jokos teillä on sunnuntain reittisuunnitelmat selvät? Vielä ehtii vinkata muille oman maakunnan helmetkin! ;)

Satoisa herkku

Heinäkuun alkupuolella tomaattitarhurin vaivat palkitaan! Sato alkaa kypsyä ja kaikki taimien eteen tehty aherrus unohtuu herkkuja maistellessa ahmiessa! :) Vaikka itselle kesä tuntuu tässä kohdin vasta kunnolla alkavan, on tomaatilla toisin. Sitä pitää alkaa valmistaa tulevaan syksyyn hiukan rajummilla toimilla, muuten kasvu jatkuu rehevänä ja sadon kypsyttäminen jää toiselle sijalle.

Tämän kesän jännittävät säänvaihtelut ovat tuottaneet hiukan päänvaivaa kasvihuoneessa. Alkuun kaikki kasvoi ihan hurjasti ja sitten alkoivat nämä juhannusviikon kylmät kelit. Tomaatit näyttävät hiukan kärsiviltä ja laahasin taas patterin lisälämmönlähteeksi. Toivottavasti sää nyt lämpenisi edes hiukan, jotta päästään normaaliin kasvurytmiin ja raakileet alkaisivat kypsyä.

Elokuuhun mennessä alalehtiä on poistettu alimmaiseen terttuun asti

Tomaattia raadellaan nyt joka suunnasta. Alalehtiä poistetaan muutaman lehden viikkovauhtia, varkaat eli lehtien hangoista kasvavat sivuversot napsitaan pois vähintään kerran viikossa ja tomaatti latvotaan heinäkuun alkuviikkoina. Latva katkaistaan niin, että kasviin jää 4-5 kukka- tai hedelmäterttua valmistumaan. Latvaan pitää jättää pari lehteä, sitä ei siis katkaista sen neljännen tertun päältä suoraan. Näin kasvi saa siirrettyä energiaa kehittyville hedelmille. Tämä saattaa tuntua kamalalta haaskaukselta, onhan siellä ylempänä vielä raakileita ja kukkia kehittymässä. Toimenpide on kuitenkin välttämätön varsinkin kasvihuoneissa, jossa ei ole lisälämmönlähdettä syksyn varalle.

Latvottu tomaatti

Varkaita!

Tomaattia lannoitetaan edelleen joko kastelulannoitteella tai juurelle ripoteltavalla tomaattilannoksella. Tomaatin ravitsemisessa tärkein on typen ja kaliumin suhde, joka ei niissä kesäkukkalannoitteissa ole ihan näille kasveille kohdallaan. Tällä ravinneoptimoinnilla parannetaan tomaatin makua, sillä se vaikuttaa hedelmän sokeri- ja kuiva-ainepitoisuuteen. Ainakin Neudorffilla on oma tomaattilannoitteensa joka lemuaa erikoiselta, mutta tekee tehtävänsä. Vaikka nämä ravinneasiat saattavat lukiessa tuntua hiukan vaikeaselkoisilta, oppii kasvia katsellessa aika äkkiä tekemään oikeita peliliikkeitä. Jos tomaatti on kellertävän kalvakka, on sillä ainakin typenpuutos ja jos taas sen latva on mustanpuhuvan vihreä ja lehdet keräävät itseään käppyrälle voi sitä typpeä antaa hiukan nuukemmin. ;)

Kaikki kuvat ovat viime kesältä! :)

Avoimissa pihoissa

Jee! Ensi sunnuntaina koittaa odotettu päivä! Avoimet Puutarhat järjestetään Suomessa nyt kolmatta kertaa ja meillä on edessä ensimmäinen vuosi vieraan roolissa. Olen kovasti katsellut karttaa ja retki suuntautuu Varsinais-Suomeen. Kahtena viime kesänä ollaan  pidetty piha avoinna, ja kokemukset ovat olleet oikein positiivisia. Tänä vuonna halusimme kuitenkin kierrellä toisten pihoissa. Kanatarha on parhaimmillaan vasta elokuulla, joten hyvillä mielin lähden vieraisille muualle. :)

Olen mietiskellyt teemapäivää sekä pihan omistajan että vierailijan näkökulmasta. 

Puutarhan omistaja:

- Syö hyvin ennen puolta päivää!

- Jemmaa eväitä ja juotavaa saataville

- Jos pihasta löytyy pikkutaimia, vihanneksia tms myytävää, voi vieraiden iloksi pystyttää myyntipöydän

- Paikallisilta seuroilta (urheiluseurat, MLL, Martat, Maa- ja kotitalousnaiset...)  voi kysyä halukkuutta buffetin pitoon. Samalla tuet tärkeää toimintaa.

- Älä stressaa liikaa rikkaruohoista. Niitä on ihan kaikilla. Tärkeintä on mukaan lähteminen! Tällä toiminnalla kehitetään suomalaista puutarhakulttuuria!

- Jos ehdit ja jaksat, nimeä kiinnostavimmat kasvit tai tee kasvikartta. Meillä kysytyimmät ovat olleet lamohietakirsikka ja munakoiso! ;)

- Laita esiin vieraskirja.

- Varaudu vieraspaljouteen! Meillä on käynyt molempina vuosina noin sata vierasta, vaikka paikka ei ole mitenkään keskeinen. Kaikkien kanssa ei ehdi jutella, mutta iloiset hymyt ja moikkaukset ohi kulkiessa saa vieraat tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

 - Osoita selkeä parkkipaikka kyltein. Et ehdi ohjaamaan parkkeerausta.

Vierailija:

- Suunnittele reittiä hyvissä ajoin. Avoimet Puutarhat sivustolla on ruuhkaa kun päivä lähestyy.

- Saavu paikalle pihan aukioloaikoina. Pihan omistaja on varmasti paikalla jo ennen puolta päivää, mutta suorittanee tärkeää ruokatankkausta ennen kuuden tunnin urakkaansa. Sulkemisajan jälkeen hän makaa raatona keittiössään. :D

- Ota kameran lisäksi mukaan muistiinpanovälineet! Hienoja kasveja ei luuloistaan huolimatta muista enää kotona.

- Kirjoita nimesi ja terveisesi vieraskirjaan. Kauniit sanat ja huomiot ilahduttavat pihansa aukaissutta.

- Älä syö marjoja tai kasviksia puutarhoista. 

- Rikkaruohojen ja tomaatin varkaiden nyppimistä kannattaa myös välttää. Omassa pihassa sitten taas...

- Jos pystyt, ota mukaan tabletti tai älykäs puhelin. Ehdit ehkä sittenkin useampaan pihaan mitä suunnittelit! Nettisivuilta voit tarkistaa matkan päältä läheiset kohteet.

Tässä meidän vinkit! Antakaahan lukijat vielä lisää!

Keskellä kesää

Pienenä juhannuksen huippuhetkiä oli saunalimsat, jotka käytiin valitsemassa kyläkaupasta. Maalaistaloissa keskikesän juhlaan valmistaudutaan siivoamalla ulkona ja sisällä ja juhannus tuo mukavan katkon aherrukseen. Täytyy myöntää, että täällä ei ole nyt ihan priimakunnossa pihamaa ole ja ovenpieluskoivutkin jäi hakematta, mutta mukavaahan tätä juhannuksen aikaa on viettää silti. 

Meidän perheen juhannusperinteeksi on muodostunut pyörälenkki. Osa etsii simpukoita, osa ihailee piennarkukkia. Tänään nähtiin myös lokinpoikasia ja peura! Hyvä ettei saatu lokinläjäystä niskaan, sen verran raivokkaasti emo huusi kun poikasia aika kaukaa tiirattiin. Peurasta (tai taitaa nykyään olla metsäkauris oikea lajinimi...) ei kuvaa ehtinyt ottaa. Sen jälkeen kun olin bongannut otuksen korvat ruismaasta, huomasi se myös meidät ja paineli horisonttiin. :)

Ihanaista viikonvaihdetta, missä sitä kukin viettääkin! Me tehdään nyt superhelppo herkku marengista, jätskistä, marjoista ja kermavaahdosta. Otan kuvan jos ehdin! ;)

Pikkuisia

Sadesäästä kannattaa ottaa nyt ilo irti! Viileä luonto ja taivaalta tulviva vesi auttavat kummasti kun pikkutaimia pursuavat penkit kaipaavat harvennusta. Siirtelin aamulla lintulaudan paikalta auringonkukan taimia ja samalla kuvailin siementävien kesäkukkien pikkutaimia. Jos on edes kerran kylvänyt jonkun siemensekoituspussin tai kehäkukkia, ruiskukkaa, kurkkuyrttiä, iisoppia tai unikoita, löytyy niiden pikkutaimia varmasti vanhoilta kasvupaikoilla. Tänä vuonna myös cosmoskukan siemenet olivat säilyneet talven yli!

Auringonkukka

Tiikerikaunosilmä (keskellä tuollainen liuskelehtinen)

Kurkkuyrtti

Ruiskaunokki

Kehäkukka

Silkkiunikko

Kalifornian tuliunikko

Cosmoskukka (punakosmos)

Vasemmalla iisoppi, kehäkukan siementaimen kainalossa

Vasemmalla isompi iisoppi, oikealla anisiiso

Jos tämännäköisiä kavereita, tai jotain muita pikkutaimia löytyy puutarhasta, kannattaa niitä siirrellä parin seuraavan päivän aikana sopiville paikoille! Iisopin pikkutaimista saa kauniita aidanteita, pohjoisen korvike englantilaisten laventeliaidoille. Huomenna harventelen salaattirivejä, reilun kylvöotteen jäljiltä taimia riittää... :)

Ps. Täältä löytyy kuvia kukkivista yksilöistä

Tukea pavuille

Istutus- ja kylvöpuuhat alkavat olla tältä kasvukaudelta voiton puolella. Eilen istutin esikasvatetut pavut kasvihuoneen taakse lämpimään maahan, olkikatteen suojiin. Tuet tein pihlajanvesoista ja samalla tökin pienempiä vesoja tuoksuherneiden tueksi. 

Nuo tukiviritelmät on helppo tehdä ihan naisvoimin. Tarvitaan vesuri, vesakko (nuorta koivua, haapaa, pihlajaa) josta voi raivata parikymmentä vähintään 2 metriä pitkää puunalkua, narua ja rautakanki. Tueksi tulevat puut katkaistaan vesurilla terävästi viistoon ja karsitaan enimmät oksat (ei tarvitse tehdä enää pihassa). Minä toin tänä vuonna liian vähän pystypuita, tukevin hökötys tulee kun metrillä on muutama pystypuu. Rautakangella tehdään kuopat johon puut pystytetään kahteen riviin noin puolen metrin päähän toisistaan ja lopuksi vastakkain olevat tuet yhdistetään sitomalla narulla ylhäältä hiukan kevyemmillä vaakapuilla. Alimmaisena on kuva joka toivottavasti kertoo enemmän kuin tämä selvitys. ;)

Lajikkeita taitaa olla tässä viisi tai kuusi! Perinteiset lempparit Cobra ja Cosse Violette ja sitten jotain erikoisuuksia. Etualan pikkutaimet on pensaskrassia. :)

Naruksi riittää joku luonnonnyöri, ei tarvita muovitettua lankaa toisin kuin tomaateilla, jotka ainakin minulla romahtelevat loppukesästä jos olen käyttänyt jotain nättiä materiaalia paalinarujen sijaan... Syksyllä on helpompi homma purkaa tuet maatumaan kun ei tarvitse ottaa naruja erikseen roskikseen vaan ne saavat jäädä maatumaan keppien mukana.

Tässä kuva tuista muutaman vuoden takaa. Näkyy idea toivottavastu hiukan selvemmin mitä uusista kuvista ilman kiipeileviä papuja. Kesän mittaan papuja ohjaillaan naruilla kasvamaan halutusta kohdasta ylöspäin kunnes ne saavat hyvän, tukevan suunnan ylöspäin kohti vaakatukia.

Mitenkäs teidän kylvö- ja rikkaruohotalkoot etenee? Mulla on enää aitan taustan palstat repimättä ja sitten alkaa olla puutarha aika mukavassa kunnossa. Pionitkin aloittelevat kukintaansa, ihanaa!

Lisäys 11.6.: Itselle selvästi liian tuttu juttu! :) Unohtui mainita, että nämä tuet ovat salkopapuja varten! Pensaspavut eivät tarvitse välttämättä tukea lainkaan. Suosin korkeita versioita paremman sadon ja ötökänkestävyyden takia. Pensaspapujen kimpussa on ollut peltoetanoita, näihin eivät kiipeile palkoja limastamaan. Kommenttiboksiin jo laitoinkin esikasvatuksesta, mutta lisäänpä senkin vielä tähän. Olen muutama viime kesänä esikasvattanut pavut kasvihuoneen lämmössä. Papu on kovasti tarkka maan lämpötilasta ja olen monena vuotena mädättänyt ensimmäisen siemensatsin liian kylmässä maassa. Metsättömät tarhurit voivat rakennella tukia vaikkapa harjateräksestä, raudoitusverkosta, hetekanpohjista, valmiista köynnössäleiköistä, pitkistä bambukepeistä tai heinäseipäistä. ;)

Kasvintunnistusta, osa II

Naapurin Sirkka vaikuttui tästä internetin tehosta skopolian kohdalla niin kovasti, että antoi meille uuden ongelman ratkottavaksi! ;)

Tällä kertaa kyseessä on huonekasvi, jota on yritetty tunnistaa kukkakaupoissakin. Itse olen näissä viherkasviasioissa aivan onneton. Kultaköynnöksen tunnistan ja siihen se sitten melkein jääkin... Auttakaa, jos voitte! 

Kasvi on nopeakasvuinen viherkasvi, joka ei kuki ollenkaan.

Lehdet päältä päin katsottuna

Lehtien alapuoli on kuparisen kirjava

Lehtihangoissa on väkäsmäiset, erittäin terävät piikit.

Tästä voisi jo luvata ylläripalkinnon jos vain kasville nimi löytyy! :)